tasapainoinen mittaristo

Yrityksen kehittäminen vaatii seurantaa, mutta mittaatko oikeita asioita?

Sitä saat mitä mittaat

Tasapainoinen mittaristo yrityksen kehittämisen apuvälineenä

Yrityksen alkuvaiheessa yrittäjällä on useimmiten yrityksen tilanne aika hyvin hallussaan. Harva yritys onnistuu aloittamaan täydellä teholla, vaan alkuaikoina hankitaan asiakkaita, suunnitellaan toimintaa ja opetellaan oman yrityksen rutiineja. Siinä ohessa on hyvin aikaa seurata toiminnan kehittymistä. Yrityksen toiminnan kasvaessa ja laajentuessa tulee usein tarpeelliseksi ryhtyä ohjaamaan toimintaa ja kehitystä erilaisilla mittareilla. Lue tästä lisää, mitä tasapainoinen mittaristo tarkoittaa jokaisen yrityksen näkökulmasta.

Mittaristo auttaa yrityksen kehittämisessä

Mittariston avulla saadaan seurattua yrityksen kannalta merkityksellisiä asioita. Näistä tärkeimmiksi nousevat kannattavuus pitkällä tähtäimellä, asiakastyytyväisyys ja kassan riittävyys toiminnan pyörittämiseksi. Mikäli yritys ei käytä mittareita, toiminta yrityksessä ohjautuu aivan liian helposti akuuttien päivittäisten ongelmien ja rutiinien kautta. Usein joudutaan jatkuvaan tulipalojen sammuttamiseen. Tällöin eteenpäin vievää kehitystä ei pystytä tekemään. Syntyy tilanne - ”Ei päästä junan kyytiin, vaan roikutaan oven kahvassa”.

Toiminnan mittaaminen ohjaa pohtimaan mittaamisen tuottamaa informaatiota yritykselle. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että toimitustäsmällisyyttä seurattaessa huomataan että toimitukset lähtevät suurin piirtein ajallaan, mutta ei täsmällisesti. Tämä taas saattaa aiheuttaa tyytymättömyyttä asiakkaissa. Kun ollaan itse tietoisia ongelmasta ja sen syistä, voidaan asiaan puuttua ennen kuin yritys menettää asiakkaita. Lisäksi jatkuvan mittaamisen seurauksena ongelmat nousevat pintaan ja niihin on pakko kiinnittää huomiota. Tämän vuoksi mittaristo alkaa ohjaamaan toimintaa. Syntyy ilmiö - ”Sitä saat mitä mittaat”.

Tasapaino on tärkeä mittariston rakentamisessa

Hyvä mittaristo ohjaa toimintaa kokonaistaloudellisesti ja tasapainoisesti. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että toiminnan tehokkuus ei saa vaarantaa asiakastyytyväisyyttä eikä päinvastoin. Lisäksi hyvin suunnitellulla mittaristolla huomataan toiminnan ongelmat nopeasti ja keskitytään liiketoiminnan kannalta olennaisiin asioihin. 

Mittaristo antaa suunnan henkilöstön toiminnalle. Esimerkiksi mikäli yrityksessä on laatuun liittyviä ongelmia, tulee mittareiden ohjata kaikkien laaduntuottoon vaikuttavien työntekijöiden toimintaa. Laatuongelmat vaikuttavat aina sekä tehokkuuteen että asiakastyytyväisyyteen negatiivisella tavalla. Sen vuoksi näitä tulisikin seurata jatkuvasti ja seurannan tulee ohjata henkilöstön toimintaa.

Liikevaihdon kehitys on tärkeä perusmittari yritykselle

Liikevaihdon kehitys on esimerkki yksinkertaisesta, mutta tärkeästä mittarista. Sitä voidaan seurata absoluuttisena muutoksena eli euroina tai suhteellisena muutoksena eli prosentteina. Liikevaihdon kehityksen seuraaminen sidotaan tavallisesti myös toimialan kokonaiskasvun kehittymiseen. Kasvuhakuiselle yritykselle tavoitteena on kasvaa suhteessa enemmän kuin toimiala. Näin ollen yrityksen johdolle liikevaihdon kehitys on ensiarvoisen tärkeä mittari.

Liikevaihdon kehityksen seuraaminen ja sen ohjaava vaikutus on erityisesti myyntiyrityksessä erittäin suuri. Koko henkilökunnan, varsinkin myyntihenkilöstön, tulee kiinnittää siihen huomiota. Joskus on tilanteita, että yritys haluaa ”ostaa” markkinaosuuksia ja tästä syystä myydään paljon alennetulla hinnalla. Riskinä tässä tilanteessa onkin myynti liian halvalla hinnalla, jolloin yritykselle ei jää riittävästi katetta toimintaansa. Mittaristo onkin tällöin epätasapainossa.

Riski epätasapainoisesta ohjausvaikutuksesta voi kasvaa esimerkiksi myyntihenkilöstön kasvaessa, mikäli palkka on sidottu ainoastaan liikevaihdon kehitykseen. Tilanne saattaa houkutella myyjää antamaan maksimialennukset, jotta nopea kauppa varmistuisi. Tässä tilanteessa myyjän palkkion tulisi kuitenkin muodostua osittain myyntikatteesta ja osittain liikevaihdosta. Näiden keskinäinen suhde riippuu yrityksen tilanteesta. Joskus on perusteltua painottaa myynnin kasvattamista, toisinaan taas katteen parantamista.

Mittariston luomisessa tulee huomioida yrityksen tavoitteet ja kilpailutilanne

Hyvä tasapainoinen mittaristo auttaa siis yritystä seuraamaan ja kehittämään yritystä kokonaisvaltaisesti. Mittariston luomiseen on olemassa erilaisia malleja. Tyypillisesti mittaristossa seurataan esimerkiksi liikevaihdon kehittymistä, kannattavuutta, maksuvalmiutta, toimitusvarmuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Se, mitä nämä mittarit tarkasti pitävät sisällään pitää määritellä erikseen. 

Pienemmissä yrityksissä riittää pienempi mittaristo, jota yrityksen johto käyttää. Suuremmissa yrityksissä tavoitteet ja niiden seuraaminen pilkotaan pienempiin osa-alueisiin ja silloin myös mittarit pilkotaan eri osa-alueille. Tällöin on tärkeää varmistaa, ettei mittarit ole keskenään ristiriitaisia tai mahdollista yrityksen sisäistä osa-optimointia. 

Tasapainotettu mittaristoJokaisen yrityksen onkin mietittävä oman yrityksensä ja toimialansa kannalta, mitkä ovat niitä keskeisiä tunnuslukuja, joita halutaan seurata. Ja lisäksi, yrityksen on säännöllisin väliajoin tarkasteltava valittujen mittareiden soveltuvuus yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

JABC on paitsi taloushallinnon, myös yrityksen kokonaisvaltaisen kehittämisen asiantuntijayritys. Autamme mielellämme yritystäsi suunnittelemaan juuri sen toimintaan sopivan tasapainoisen seurannan mittariston. Voit ottaa helposti yhteyttä esimerkiksi yhteydenottolomakkeella, jutellaan lisää, miten vois
imme auttaa sinua. 

markkinointibudjetti

Markkinointibudjetti – miten ja kuinka paljon?

Markkinointibudjetin laatiminen

Kuinka suuri budjetin pitäisi olla?

Budjetointia vuodelle 2017

Joko sinun yrityksesi on suunnitellut ensi vuoden tavoitteet ja niihin johtavat toimenpiteet? Toiminnan suunnitteluun liittyy kiinteästi myös markkinointibudjetti. Markkinoinnin tarkoituksena on auttaa yritystä ja asiakkaista kohtaamaan, markkinointi luo tunnettuutta ja tietoisuutta. Se myös kertoo miksi tämä yritys on sopiva asiakkaalle ja auttaa näin ollen asiakasta päätöksenteossa. Markkinoinnin rooli ja merkitys vaihtelee eri toimialoilla, mutta kaikille yrityksille se on elinehto. Miksi et siis ottaisi sitä vakavasti?

Tavoitteet budjetoinnin pohjana

Markkinointia tehdään yrityksissä monella eri tavalla riippuen esimerkiksi yrityksen koosta, toimialasta, asiakkaista tai kilpailijoiden toimenpiteistä. Pienissä yrityksissä saattaa henkilökohtaiset kontaktit olla paras tapa olla yhteydessä asiakkaisiin. Toisessa yrityksessä panostetaan messuilla käymiseen ja niistä saatujen liidien seuraamiseen tai vaikkapa asiakastapahtumien järjestämiseen. Kolmannella on iso organisaatio ja satojatuhansia asiakkaita, jolloin suuri osa markkinoinnin budjetista kohdistuu mainonnan eri kuluihin. Markkinoinnin suunnittelu lähteekin aina liikkeelle yrityksen tavoitteista kohderyhmittäin, joita sitten peilataan käytettävissä olevaan rahaan. Budjetissa otetaan huomioon tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellut toimenpiteet, kuten tapahtumat, messut ja mainoskampanjat. Lisäksi huomioidaan jatkuvan markkinoinnin toimenpiteet, kuten nettisivut, asiakastiedotteet ja vaikkapa jatkuva hakukonemainonta. Markkinointibudjetti muodostuu näiden kaikkien yhteissummana.

Pienemmille yrityksille riittää toimintokohtainen budjetti. Jos yritys on tehnyt ABC analyysin asiakkaistaan, niin on todennäköisesti järkevää myös budjetoida asiakasryhmittäin. Vielä isommissa yrityksissä hyödynnetään matriisiajattelua. Olipa budjetoinnin tapa ja taso mikä tahansa, niin tärkeää on, että se toimii yrityksessä ohjauksen apuna.

Kuinka paljon markkinointibudjetti on?

Rahaa voi käyttää markkinointiin niin paljon kuin haluaa. Toteutuksessa punnitaan, kuinka tehokasta rahan käyttö on. Kaiken kaikkiaan suomalaiset yritykset panostavat markkinointiin ja mainostamiseen huomattavasti vähemmän kuin moni muu maa. Kauppalehden laskelman mukaan suomalaisyritykset panostavat markkinointiin vain on 2% liikevaihdostaan. Mainostajien liiton jäsenyritysten ilmoittamat mainonnan budjetit vuodelle 2017 oli jo vähän suurempi, 3,6% liikevaihdosta. Summat ovat kuitenkin varsin pieniä, esimerkiksi Ruotsissa mainospanostukset ovat jo tuplat Suomeen verrattuna ja sillä on selvää vaikutusta yrityksen tuotteiden ja palveluiden kysyntään.

Markkinointibudjetin koossa on suuria toimialakohtaisia eroja. Tavallisesti yritykset, jotka toimivat kuluttajamarkkinoilla, käyttävät markkinointiin rahaa enemmän kuin yritysten välistä kauppaa tekevät yritykset. Kauppalehden analyysin mukaan esimerkiksi Supercell käytti vuonna 2014 rahaa markkinointiin 26% liikevaihdostaan, Lumene 26,5% ja Ellos 26,3%. Yritykset voivat selvittää oman markkinointibudjetin laatimiseksi toimialansa keskimääräiset mainospanostukset esimerkiksi mediatutkimuksiin keskittyneiltä yrityksiltä. Kun tietää oman toimialansa panostuksen, voi myös pohtia, haluaako olla keskikastissa vai kenties hamuta markkinaosuuksia markkinoinnin avulla myös muilta. Markkinointiin panostamalla saadaan lisää kysyntää ja vaihdantaa. Siten mahdollistetaan yrityksen kasvua. Toisin kuin yleisesti ajatellaan, niin erityisesti matalasuhdanteessa markkinointiin kannattaa panostaa. Tämä auttaa markkinaosuuksien uudelleen jaossa myöhemmin. 

Kun yritys on aloittamassa toimintaansa tai kasvamassa, niin näppärä tapa haarukoida markkinointibudjettia on laskea prosenttiosuus tavoitteena olevasta liikevaihdosta. Jos esimerkiksi tavoiteliikevaihto on 80 000, niin 4% osuus siitä on 3 200, 8% 6 400 ja 16% 12 800. Tällaisen haarukoinnin tulisi kuitenkin auttaa vain kokonaisuuden hahmottamisessa, sillä tavoitteiden tulisi ohjata panostuksia, kuten edellä on kirjoitettu.

Markkinointibudjetin seuranta

Pienenkin yrityksen kannattaa tehdä markkinointibudjetti siten, että sen seuranta vuoden kuluessa on helppoa. Tähän riittää fiksusti mietitty kirjanpito markkinoinnin osalta sekä raporttien tekeminen tai tilaaminen tilitoimistolta. Seurannan kannalta yrityksen kannattaa myös miettiä tilitoimiston avustuksella, miten markkinoinnin kulut kannattaa kirjata kirjanpitoon. Näistä asioista kirjoitamme tulevaisuuden blogeissa lisää.

Ja lopuksi. Loppuvuoden virhe on viimeisten kuukausien aikaan vähentää kuluja ja lopettaa mainonta tuloksen parantamiseksi. Markkinointi kuitenkin lisää kysyntää, joten silloin jos milloin kannattaa olla liikkeellä ja panostaa markkinointiin.

Autamme tarvittaessa budjetin laatimisessa

Mukavia hetkiä markkinointipalapelin – tavoitteiden, toteutuksen ja budjetoinnin – suunnitteluun. Jos kaipaat apua tai keskustelukumppania, niin ole rohkeasti meihin yhteydessä. Maksuttomassa, 30-60 minuutin asiantuntijakeskustelussa voit kysyä meiltä mielipidettä mieltäsi askarruttaviin asioihin. Halutessasi voimme myös auttaa sinua palapelin kokoamisessa.

yhdistyksen budjetti

Yhdistyksen budjetti – näppärä suunnittelun ja seurannan työkalu

Yhdistyksen budjetti - suunnittelun ja seurannan työkalu

Lataa ilmainen excel-pohja yhdistyksesi käyttöön

Yhdistyksen budjetti – rahamääräinen toimintasuunnitelma

Syksy on yhdistystoiminnassa kiireistä aikaa. Silloin on aika pitää koko yhdistykselle avoin syyskokous. Muiden asioiden ohella syyskokouksessa käsitellään seuraavan vuoden toimintaa. Siihen liittyy läheisesti yhdistyksen budjetti, joka onkin itseasiassa rahamääräinen toimintasuunnitelma.

Moni yhdistys pyörii hyvin pienellä vapaaehtoisten määrällä. Silloin budjetointi jää useissa yhdistyksissä joko kokonaan tekemättä tai siihen käytetään jo vuosien ajan tavaksi tullutta tapaa. Nimittäin kopioidaan edellisen vuoden budjetti vain vuosilukua vaihtamalla. Vaikka se voi olla ihan toimiva systeemi, niin hyvin tehty budjetti antaa selkeyttä ja ennen kaikkea ohjaa toimintaa. Se on siis hyvä työväline yhdistyksen johtokunnalle. 

Yhdistyksen budjetin rakentuminen

Yhdistyksen budjetti kannattaa rakentaa tuloslaskelman muotoon. Kirjanpitolain tarkoittama aatteellisen yhdistyksen tuloslaskelman muoto löytyy kirjanpitoasetuksesta. Se rakentuu neljästä osasta: varsinaisesta toiminnasta, varainhankinnasta, sijoitus- ja rahoitustoiminnasta sekä yleisavustuksista.  Yhdistyksen varsinainen toiminta on sääntöjen mukaisen tarkoituksen toteuttamista. Useilla yrityksillä se voi olla erilaisten tapahtumien järjestämistä, esimerkiksi ratsastusseuran varsinainen toiminta voi koostua esimerkiksi kilpailujen järjestämisestä. Silloin budjettiin arvioidaan niin kilpailujen järjestämiseen vaaditut kulut kuin myös tuotot. Yhdistys voi itse päättää, haluaako eritellä budjettiin erilaiset toiminnat vai pitää ne kaikki yhtenä summana. 

Varainhankinnassa on tyypillisesti mukana tuottoina jäsenten maksamat jäsenmaksut ja kuluina niiden keräämiseen vaadittava summa. Mikäli yhdistyksellä on rahoitus- tai sijoitustoimintaa, siihen liittyvät tuotot ja kulut kirjataan budjettiin. Mikäli yhdistys anoo avustuksia esimerkiksi kunnalta toimintansa tueksi, kirjataan ne kohtaan yleishyödylliset avustukset. Jos yhdistys kerää rahaa esimerkiksi muutaman vuoden päästä olevaan isompaan tapahtumaan, niin mahdollisen voiton voi kirjata varauksena. Tällöin itse tulos jää lähelle nollaa. 

Budjetista seurannan työkalu

Raha-asioissa tieto ei lisää tuskaa, vaan antaa mahdollisuuden toiminnan ohjaamiseen. Pienenkin yhdistyksen kannattaa seurata varojen käyttöä vähintään vuositasolla. Näin ollen jo budjetti kannattaa rakentaa siten, että se mahdollistaa vertailun edellisiin vuosiin.

Jos toiminta on laajempaa, niin tuloksen kehittymistä voidaan seurata jopa kuukausittain. Tällöin myös kirjanpito tehdään kuukausittain. Ajan tasalla oleva seuranta mahdollistaa eri toimintojen ja erillisprojektien ohjaamisen. Suurin osa yhdistyksistä on kuitenkin toiminnaltaan pieniä ja niiden kannattaa teettää kirjanpito vuositasolla.

Tehtiinpä kirjanpito sitten kuukausittain tai vuositasolla, niin yhdistyksen kannattaa miettiä tilikartta suhteessa toimintaan. Onko tilikartta sellainen, että se palvelee yhdistyksen toimintaa ja sen ohjausta? Fiksusti tehty tilikartta helpottaa toiminnan seuraamista. Tästä kannattaa rohkeasti puhua yhdistyksen kirjanpitäjän kanssa.

Lataa ilmainen budjettipohja

Olemme tehneet sinulle budjettipohjan, joka soveltuu hyvin pienillä aatteellisille yhdistyksille. Voit muokata sitä omiin tarkoituksiisi. Samalla saat näppärän seurantatyökalun tuleviksi vuosiksi. Lataa tästä pienen yhdistyksen budjetointipohja

Budjetin tekemisessä yhteistyö puheenjohtajan, sihteerin ja taloudenhoitajan kanssa on usein välttämätöntä. Budjetin tekeminen yhdessä onkin usein mukavaa puuhaa, jossa ideat ja ajatukset toiminnasta konkretisoituvat tuotoiksi ja kuluiksi. Ja hallituksen jäsenten on mukavampi olla, kun ymmärretään, mistä ollaan vastuussa. 

Hyviä syyskokouksia kaikille yhdistystoimijoille!