nayttava logo

Näyttävä ja näkyvä brändi

Näyttävä ja näkyvä brändi

Miten kehitän brändin ulkoista identiteettiä?

Se, miltä yritys näyttää ulospäin, eli yrityksen ulkoinen identiteetti, luo mielikuvaa yrityksestä ympäröivään maailmaan. Vaikka brändin rakentaminen on laajempi kokonaisuus kuin vain visuaalisten ja viestinnällisten elementtien valitseminen, niin nämä tekijät ovat hyvin tärkeä osa brändin rakentamista. Siksi ne ovat hyvä tunnistaa ja muokata omaan yritykseen sopiviksi. 

Tässä blogitekstissä, jonka aikaisempi, erityisesti hevosalaa koskeva versio, on julkaistu HAMK Unlimited professional - julkaisussa, pohdin brändin ulkoisen identiteetin rakentamisesta. Käsittelemäni asiat ovat käyttökelpoisia kaikille eri aloille. Nappaa siis itsellesi sopivimmat ideat käyttöösi! 

Brändi on lupaus

Brändin rakentaminen on vahvojen mielikuvien rakentamista valittujen asiakaskohderyhmien mielessä. Vahva brändi auttaa asiakasta tunnistamaan ja erottamaan tuotteen tai palvelun muista vastaavista. Vahva, yhtenäinen ja selkeä brändi luo luotettavuutta ja uskottavuutta. Se tuottaa arvoa asiakkaalle, parhaimillaan se vaikuttaa positiivisesti asiakaskokemukseen ja asiakasuskollisuuteen.

Brändin rakentamisen – ja myös ulkoisen identiteetin – tavoitteena on toisaalta auttaa asiakkaita tunnistamaan ja erottamaan yritys kilpailevien yritysten joukosta sekä toisaalta luoda yhtenäistä mielikuvaa yrityksestä. Visuaalisen ilmeen elementit ovat kuin jäävuoren huippu – ne kuvastavat kaikkea sitä arvomaailmaa ja toimintaa, mitä yritys on. Tästä syystä yrityksen ei tulisi kiinnittää huomioita ainoastaan visuaalisiin elementteihin. Brändin rakentamisesta teoreettisesta kokonaisuudesta olen kirjoittanut artikkelissa [Miksi jokaisen (hevos)yrittäjän kannattaa miettiä brändin rakentamista? [linkki toiseen artikkeliin]. On kuitenkin niin, että visuaalisuuden merkitys markkinoinnissa ja erityisesti viestinnässä nousee koko ajan. Siksi tarkastelen, mitä ovat visuaalisen ilmeen elementit, missä niitä voidaan käyttää ja miten ne hankitaan? Käytän artikkelissa esimerkkinä hevosalan yrityksiä, mutta perusperiaatteet toimivat kaikille yrityksille ja muille organisaatioille, seuroille ja yhdistyksille.

Valitse elementit ja pitäydy niissä

Tyypillisiä brändielementtejä ovat yrityksen nimi ja logo, värit ja fontit, sloganit ja äänet, symbolit ja hahmot sekä pakkaus. Yrityksen nimi on se, mistä yritys tunnetaan. Markkinointinimen ei kuitenkaan tarvitse olla sama kuin kaupparekisterissä oleva nimi. Jos markkinointinimi on selvästi erilainen kuin virallinen nimi, niin kannattaa huomioida nimen suojaaminen kopioiminen estämiseksi. Lisää tietoa nimen ja muiden visuaalisten elementtien suojaamismahdollisuuksista löydät Patentti- ja Rekisterihallituksen verkkosivuilta. Hyvä nimi on helppo muistaa ja kirjoittaa, ja se sopii hyvin myös internetin URL-käyttöön ja on vapaa sosiaalisen median kanavissa. Parhaimmillaan nimi kumpuaa brändin kohderyhmän kulttuurista. Mahdollisia nimiä on hyvä testata erilaisilla ihmisillä. On hämmästyttävää, miten eri tavoin ihmiset voivat mieltää jonkin nimen. Siksi yrittäjän kannattaa heti alkuun hakea palautetta niistä mielikuvista, joita nimeen liitetään. Virallisista nimivaatimuksista löydät lisää tietoa kaupparekisterin nimiohjeista.

Logolla tarkoitetaan puhekielessä yrityksen graafista esitystapaa, joka voi olla nimen, nimen ja kuvion tai pelkän kuvion kokonaisuus.  Logo on hyvin käyttökelpoinen kaikessa viestinnässä. Logosta tulisi aina olla olemassa sekä musta-valkoinen että värillinen versio. Onnistunut logo kiteyttää oleellisia asioita brändistä. Logon tyyli ja muoto kertoo jo paljon sitä katsovalle. Hyvä logo auttaa tunnistamaan brändin silmänräpäyksessä. Varmasti ainakin kaikki me keski-iän ylittäneet tunnistamme yhdellä vilkaisulla blogitekstin kuvassa olevan Eau de Cologne Nr 4711 logon.

Värit vaikuttavat ihmiseen olotilaan ja tunnekokemukseen. Siksi niiden valinnan lähtökohtana tulisi olla se mielikuva, jota yrityksestä halutaan viestittää. Myös erilaiset fontit valitaan tukemaan tätä mielikuvaa. Luonnonläheinen, rentouttava ja matalasykkeinen identiteetti voi hyödyntää maanläheisiä murrettuja värejä ja perinteisiä fo­­­ntteja, kun taas aktiivinen, korkeasykkeinen ja kilpailuorientoitunut identiteetti saattaa valita selkeän vahvan päävärin ja voimakkaan fontin. Värien ja fonttien maailmassa on hyvä pitää mielessä selkeys ja luettavuus. Jälleen on syytä testata erilaisia vaihtoehtoja asiakkaiden kanssa esimerkiksi kysymällä muutamasta vaihtoehdosta, millaisia mielikuvia ne herättävät. Yrittäjää kiinnostaa erityisesti se, ovatko mielikuvat yrittäjän toiveiden kanssa samansuuntaisia, herättääkö ehdotus juuri sellaisia mielikuvia, kuin mitä toivottiin.

Sloganilla eli iskulauseella tarkoitetaan ytimekästä lausahdusta, joka kiteyttää brändin lupauksen. Hyvä slogan auttaa brändin muistettavuudessa ja tunnistamisessa. Se voi herättää tarkkojakin mielikuvia ja välittää tietoa brändin ydinlupauksesta. Usein huomaan, että yrityksen slogan on hyvin samanlainen alalla toimivien kesken. Esimerkiksi monilla kunnilla ja kaupungeilla on slognissaan jollain tapaa mukana idea "hyvä paikka asua". Vaikka tässä varmasti on perää, tällainen slogan ei auta erottamaan tai tunnistamaan brändiä.

Yhä enemmän yritykset ovat ottaneet myös äänet ja äänimaailman osaksi oman yrityksen brändiä (sonic branding). Esimerkiksi hevosalalla äänet ovat tärkeä osa palvelukokemusta: hevosten hirnahdukset, kavioiden kopina tallin käytävällä tai laukkaavan hevosen nelistys ovat ääniä, joihin usealla asiakkaalla liittyy hyviä, positiivisia mielikuvia. Talliin, hevosen elintilaan, ei tarvita ylimääräisiä teennäisiä ääniä, mutta videoiden aloituksessa tai lopetuksessa, nettisivuilla tai vaikkapa ratsastustunnin vaihtoajan lähestyessä voidaan käyttää äänilogoa, joka on juuri kyseiselle yritykselle mietitty. Sama äänilogo voi sitten kuulua kilpailuissa tai radion äänimainoksissa. Millaisia ääniä sinun yrityksesi alaan liittyy? Löytyykö sieltä positiivisia mielikuvia synnyttäviä ääniä, jotka kannattaisi ottaa mukaan markkinointiviestintään?

Symbolit tai erilaiset hahmot ovat omiaan välittämään haluttua mielikuvaa kohderyhmän keskuudessa. Esimerkiksi Suomen Ratsastajainliito laatutallijärjestelmä tai tai AAA-luottoluokitus ovat symboleita, joilla voidaan viestiä laadukkaasta ja vakaasta liiketoiminnasta. Yritys voi myös luoda itselleen oman hahmon, joka tukee yrityksen viestintää. Hahmo auttaa myös tarinankerronnassa, sen avulla voi esimerkiksi kertoa yrityksen historiaa ja kulttuuria. Ihmiset pitävät eläimistä, eikä ole huono asia miettiä, sopisiko yrityksen hahmoksi maskotti. Sumu Sireeni on oiva esimerkki elävästä hahmosta, joka osaltaan kertoo tallin tarinaa ja rakentaa sitä kautta valmennustallin brändiä. Aika näyttää jääkö Sumu elämään vielä maanpäällisen elämän jälkeenkin hahmona, jolla on edelleen oma vankka fanikuntansa.

Palvelualalla pakkauksen merkitys on pienempi kuin tavaroita myytäessä. Tavarakaupassa pakkauksen merkitys tuotteiden erottelemiseksi sitä vastoin on aivan oleellinen. Esimerkiksi rehukaupassa huomaamme heti pakkauksien perusteella, mitä tuotteet ovat ja arvioimme niiden laatua pakkauksen perusteella. Kun hevostalousyrittäjät alkavat enenevissä määrin myydä täysihoito-, ratsastus- tai valmennuspalveluiden lisäksi omalla brändillään tuotteita, pakkauksen merkitys brändielementtinä nousee.

Viesti brändistäsi monipuolisesti eri kanavilla

Brändielementit näkyvät läpi koko yrityksen viestinnän. Tyypillisiä kohteita ovat kaikki yrityksen painotuotteet, kuten käyntikortit, laskut, mainokset, uutiskirjeet, lehtiset, leiri-ilmoituksen ja vanhemmille annettavat tiedotteet. Vastaavasti digitaalisissa julkaisuissa, kuten yrityksen nettisivuilla, sosiaalisessa mediassa kuten Facebookissa ja Instagramissa, Googlen yrityssivuilla tai vaikkapa videoiden aloituksessa ja lopetuksessa on hyvä käyttää brändielementtejä. Näin asiakasta muistutetaan yrityksestä ja erottaudutaan muiden vastaavien yritysten joukosta.

Visuaalisen mainonnan korostuessa, pitää yrittäjän värien ja fonttien lisäksi kiinnittää huomioita valitsemiinsa kuviin, niiden värimaailmaan ja tyyliin. Kuinka hyvin ne kuvastavat sitä mielikuvaa, jota brändillä haluamme viestittää? Yrittäjän käytössä on valikoima kuvapalveluita, joista voi hankkia valmiita kuvia. Toisaalta yrittäjä voi toivoa, että kuvat olisivat juuri hänen palveluympäristössä otettuja, aitoja ja todellisia. Tällöin kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että kuvat viestivät sitä samaa mielikuvaa, mitä brändiltä toivotaan.

Palveluyrityksissä toimipaikan sisäinen ja ulkoinen mainonta antaa paljon mahdollisuuksia hyödyntää brändielementtejä. Postilaatikko, kyltit, ilmoitustaulu, seinän tehosteväri, hevosalalla satulahuoneen nimilaput/ satulasuojukset, työntekijöiden vaatteet, ratsastuskentillä ja maneesissa käytettävät välineet, kuten aidantolpat, johteet tai esteet, valmennustallin ravikärryjen väri ja niin edelleen. Soveltamiskohteita on vaikka kuinka paljon. Yrittäjä joutuukin välillä runsaudenpulan eteen miettiessään, mihin kaikkeen kannattaa elementtejä laittaa ja mihin ei. Tässä johdonmukaisuus on tärkeää ja mieluummin vähemmän harkittuja elementtejä kuin liikaa kaikkea. Lähtökohtana on aina yhtenäisen – ei sekavan – mielikuvan luominen.

Tekisinkö itse vai ostaisinko muualta?

Puhutaanpa sitten hetki rahasta. Kuinka paljon tämä kaikki maksaa? Voiko yrittäjä tehdä kaiken itse vai pitääkö kaikki teettää ammattilaisella? Käytännössä yrittäjällä on kolme vaihtoehtoa. Hän voi tehdä itse kaiken, ostaa kaiken tai ostaa osittain. Visuaalisen ilmeen luominen yhdessä asiakkaan kanssa sisältäen perusnettisivut maksaa muutamasta sadasta eurosta pariin tuhanteen euroon. Paljon on kiinni siitä, mitä kaikkea sivustolle halutaan. Itse suosittelen aina, että yrittäjä pyytää ammattilaisen näkemystä ja vähintään kolme tarjousta. Näiden avulla hän voi arvioida, mihin kannattaa panostaa.

Johdonmukaisessa brändin rakentamisessa on tärkeää, että se perustuu todelliselle toiminnalle ja yrityksen visiolle. Jos visuaaliset elementit lätkäistään yritykselle niin, että ne viestivät muusta kuin mitä yritys tekee, mennään pahasti metsään. Jos elementeillä korostetaan aktiivisista ja kilpailuhenkistä otetta, mutta yrityksen toiminta keskittyy rentoon maastoiluun, ei asiakkaiden mielissä syntyvä mielikuva vahvistu niin hyvin kuin voisi. Tästä syystä yrittäjän panos on aina tärkeä eikä sitä voi kokonaan siirtää ammattilaiselle. On siis tärkeää ymmärtää, mitä halutaan viestiä. Se, miten se tehdään, on usein hallussa parhaiten ammattilaisilla.

Kun visuaalinen linjaus on tehty, vaaditaan sen ylläpitämistä. SIinä tulee olla johdonmukainen ja siksi ei voi kokonaan ostaa ulkopuolelta. Kun tietyt raamit on luotu, niissä tulisi pitäytyä ainakin muutamia vuosia. Digimaailmassa uudistumisen sykli on tihentynyt, mutta pääelementit harvoin muuttuvat kokonaan, enintään niitä hieman muutetaan aikaan sopivaksi.

Visuaalisten elementtien käyttämisen tavoitteena on yhtenäisen ilmeen luominen, joka vahvistaa haluttua mielikuvaa yrityksestä niin asiakkaiden kuin muidenkin yhteistyökumppaneiden mielessä. Vahva yhtenäinen mielikuva luo vakuuttavuutta ja asiantuntevuutta paitsi asiakkaiden, myös esimerkiksi tavarantoimittajien valinnassa ja rahoittajien piirissä. Silti yhtenäinen ilme ei yksin riitä – toiminnan täytyy vastata mielikuvaa. Mutta tästä on hyvä aloittaa.

Haluatko saada lisätietoa oman yrityksesi brändin rakentamisesta? Esimerkiksi sparrauksissa voimme keskustella juuri sinun yrityksesi tavoitteista ja mahdollisuuksista kehittää brändiä ja vahvistaa asiakaskokemusta. Lue lisää sparrauspalvelustamme täältä.

Käytettyjä lähteitä ja lisäluettavaa

Gustafsson, C. (2015). Sonic Branding: A consumer-oriented literature review. Journal of Brand Management, 22(1), 20-37.

Jaskari, M.-M. & Kauppinen-Räisänen, H. (2016). Exploring consumers’ sonic experiences in luxurious servicescapes. A paper presented in the Nordic Conference on Consumer Research 2016.

Kauppinen-Räisänen, H. & Luomala H.T. (2010). Exploring consumers' product-specific colour meanings. Qualitative Market Research: An International Journal, 13(3), 287-308.

Keller, K.L. (2001). Building Customer-Based Brand Equity. Marketing Management, 10(2), 14-19.

Labrecque, L.I. & Milne, G.R. (2012). Exciting red and competent blue: the importance of color in marketing. Journal of the Academy of Marketing Science, 40(5), 711–727.

Miksi jokaisen yrittäjän kannattaa miettä brändini rakentamista

Miksi jokaisen (hevos)yrittäjän kannattaa miettiä brändin rakentamista?

Hevostalous on elämystaloutta, jonka pariin asiakkaat tulevat viihtymään, hakemaan uusia kokemuksia ja unelmoimaan. Lähestulkoon poikkeuksetta - olipa kyseessä sitten ratsastuskoulu, täysihoitotalli, valmennus- tai vaellustoiminta – hevosyrittäjä kilpailee asiakkaansa vapaa-ajasta. Kokonaisvaltaisen elämyksen rakentamiseen kuuluu myös brändin rakentaminen. Se luo odotuksia palvelusta, auttaa valitsemaan palveluiden välillä ja toimii myös palvelun laadun takeena.

Tässä blogitekstissä, joka on aikaisemmin julkaistu HAMK Unlimited professional - julkaisussa, keskustelen brändin rakentamisesta käyttäen erityisesti hevosalaa esimerkkinä. Asiat ovat kuitenkin suoraan sovellettavissa mille tahansa toimialalle ja jokainen yrittäjä voi ottaa niistä vinkkejä oman toimintansa kehittämiseen riippumatta siitä myykö tuotteita vai palveluita.

Brändi on lupaus tuotteesta ja palvelusta

Brändin rakentaminen on vahvojen mielikuvien rakentamista. Hevosalan yrityksillä on hyvät mahdollisuudet elämyksellisen palvelubrändin rakentamiseen, sillä hevosalaan liittyvät mielikuvat ovat pääasiassa positiivisia. Suomalaiset suhtautuvat hevosiin myönteisesti, hevonen herättää ihmisissä positiivisia tunteita, hevosiin yhdistetään luonnonläheisyys, vihreät laitumet ja viihtyisät pihapiirit. Erilaisilla kohderyhmillä on myös omia vahvoja mielikuviaan. Ja vaikka osa suomalaisista liittää jonkin negatiivisen mielikuvan esimerkiksi hevospelaamiseen, niin omassa kohderyhmässään se saa ihan toisenlaisen arvion. Näiden kohderyhmän sisäisten positiivisten mielikuvien varaan on hyvä lähteä rakentamaan oman yrityksen brändiä.

Brändin tehtävä on auttaa asiakasta tunnistamaan ja erottamaan palvelu muista vastaavista. Lisäksi asiakas yhdistää vahvaan brändiin vahvoja mielikuvia. Vahva brändi luo luotettavuutta ja uskottavuutta. Se tuottaa lisäarvoa, josta asiakas subjektiivisesti kokee saavansa hyötyä ja on valmis maksamaan enemmän kuin vastaavasta brändittömästä palvelusta. Hevosalallakin on erilaisia tuotteita, palveluita ja jopa henkilöitä, joista voidaan puhua brändeinä.

Palvelualalla ei riitä, että tuote on kunnossa. Kun puhutaan palveluista niin prosessin toimivuus ja henkilöstö ovat aivan erityisessä asemassa. Henkilöstö lunastaa jokaisessa asiakaskohtaamisessa niitä lupauksia, joita mainonnalla luodaan. Jos talli mainostaa ystävällistä ilmapiiriä, niin jokaisen työntekijän on uskallettava katsoa asiakasta silmiin, hymyillä ja tervehtiä. Yrityksen onkin pyrittävä mahdollisimman realistiseen mainontaan. Muutoin se voi luoda asiakkaille odotuksia, joita ei kyetä täyttämään. Vastaavasti yrityksen henkilöstön tulee ymmärtää, mikä on yrityksen tapa toimia ja millaisen muistijäljen se haluaa jättää asiakkaille.

Erottaudu muista hevosyrityksistä

Mutta onko brändin rakentamisesta mitään hyötyä alalla, jossa suurin osa yrityksistä on pieniä muutaman hengen toimijoita? On. Brändin rakentaminen on aina kokonaisuuden ja yhtenäisyyden rakentamista. Palvelualalla tämä on erityisen tärkeää. Palvelubrändi on aina enemmän kuin osiensa summa. Asiakaslähtöisen brändin rakentamisen nelivaiheinen malli antaa hyvän lähtökohdan jokaiselle yrittäjälle.

Ensimmäisessä vaiheessa pyritään siihen, että asiakas tunnistaa palvelun olemassa olon ja tietää, mitä tarpeita se tyydyttää. Jos asiakas on kiinnostunut aloittamaan ratsastusharrastuksen, hän tunnistaa ne yritykset, jotka tarjoavat näitä palveluita. Mitä nopeammin asiakas muistaa ja tunnistaa juuri kyseisen yrityksen, sen syvempi on brändin tunnettuus. Mitä useammin asiakas tunnistaa yrityksen erilaisissa tilanteissa, sen laajempi on brändin tunnettuus. Käytännössä yritys pyrkii siihen, että asiakas tunnistaa yrityksen nopeasti ensimmäisten joukossa silloin kun etsitään tietynlaista ratsastuspaikkaa (syvä tunnettuus) ja toisaalta myös silloin kun etsitään toimintaa työpaikan virikepäiville, polttareille tai syntymäpäiville (eri kontekstit, laaja tunnettuus). Tässä vaiheessa yritys määrittään halutun brändi-identiteetin terävöittämällä omat palvelunsa ja ne asiakastarpeet, joita palvelu tyydyttää.

Käytännössä yritys tekee tätä tunnistamis- ja erottautumistyötä erilaisten brändielementtien avulla. Esimerkiksi brändin nimen, logon ja symbolin, värien ja fonttien tai iskulauseiden avulla yritys voi erottautua kilpailijoista ja parantaa yrityksen tunnistettavuutta. Brändielementeistä ja visuaalisen identiteetin luomisesta kirjoitan brändin rakentamisen seuraavassa blogissa.

Toisessa vaiheessa pyritään luomaan asiakkaille haluttu merkitys yrityksestä, tuotteesta tai palvelusta. Jos ensimmäisessä vaiheessa asiakas pystyy kertomaan, mikä yritys on, niin tässä toisessa vaiheessa asiakas pystyy kuvailemaan, millainen yritys on. Periaatteessa yritykseen liitettäviä merkityksiä on määrättömästi, onhan jokaisella asiakkaalla omat subjektiiviset käsityksensä. Silti tyypillisesti ne jakaantuvat konkreettisiin, toiminnallisiin ominaisuuksiin sekä abstrakteihin, mielikuvallisiin ominaisuuksiin. Toiminnalliset ominaisuudet liittyvät kiinteästi palvelun kykyyn tyydyttää asiakastarve, esimerkiksi, kuinka tehokkaasti ja luotettavasti palvelu pystytään toimittamaan. Palvelun kohdalla merkitykselliseksi nousevat palveluprosessin laatu sekä henkilökunnan empatiakyky. Lisäksi asiakkaat merkityksellistävät palveluita myös esimerkiksi hinnan perusteella – korkea hinta luo odotuksia palvelun laadusta.

Toiminnallisten merkitysten lisäksi asiakkaat arvioivat, kuinka hyvin tuote tai brändi pystyy tyydyttämään heidän psykologisia tai sosiaalisia tarpeitaan. Asiakkaat voivat esimerkiksi kuvailla tyypillisiä käyttötilanteita tai muita asiakkaita ja kertoa haluaisivatko he itse kuulua näiden joukkoon. Lisäksi asiakkaat voivat kuvailla brändiä sen persoonallisuuden mukaan, kuten ketä tahansa ihmistä. Tämä persoonallisuus onkin brändin sielu ja vaikuttaa paljon siihen, miten asiakkaat myöhemmin kokevat oman suhteensa brändiin. Brändin sosiaalinen ulottuvuus näyttäytyy hyvin vahvasti myös hevostaloudessa – moninaisten heimojen keskuudessa on yleensä selvää, kenen heimoon halutaan kuulua ja kenestä taas erottautua.

Brändi on vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa

Asiakkaiden arviointeihin vaikuttaa muutkin asiat kuin ne, joihin yritys pystyy vaikuttamaan. Word-of-mouth – niin kavereilta kuin netistä kuultuna - muokkaa asiakkaiden mielikuvaa yrityksestä moneen eri suuntaan. Varsinkin nuorten kohderyhmien kohdalla sosiaalisen median voima on merkittävä. Niinpä pelkkä halutun mielikuvan viestiminen ei riitä, vaan yrityksen on oltava herkkä sille vastakaiulle, jonka se asiakkailtaan saa. Siksi kolmannessa vaiheessa yritys on kiinnostunut siitä, miten asiakas arvioi brändin, niin järjellä kuin tunteellakin.

Asiakkaan järkiperäiset arvioinnit koskevat esimerkiksi palvelun laatua, uskottavuutta, ainutlaatuisuudesta sekä halua käyttää tuotetta. Tunteisiin liittyvät arvioinnit liittyvät esimerkiksi hauskuuteen, lämpöön, jännitykseen tai turvallisuuden tunteeseen, jota palvelu tarjoaa. Yritys tavoittelee luonnollisesti sitä, että asiakkaan arviot olisivat positiivisia ja johtaisivat palvelun kokeiluun sekä käyttöön.

Parhaimmat brändit eivät luo vain vahvoja mielikuvia, vaan pystyvät luomaan pitkäaikaisia asiakassuhteita. Parhaimmissa tapauksissa asiakkaat ovat uskollisia, eivät käytä muiden palveluntarjoajien palveluita, tuovat tuttaviaan, ystäviään tai vaikkapa lapsiaan yrityksen asiakkaiksi. He voivat vieläpä osallistua yrityksen mainontaan sosiaalisessa mediassa puolestapuhujina ja suosittelijoina. Neljännessä vaiheessa yritys pyrkiikin luomaan ja vahvistamaan henkilökohtaista suhdetta asiakkaaseen. Asiakassuhdetta voidaan ylläpitää monilla eri keinoilla. Asiakkaille suunnattu viestintä, erityiset tarjoukset, asiakasillat tai vaikkapa yhteiset matkat hevosalan tapahtumiin ovat esimerkkejä keinoista, joilla asiakassuhdetta voidaan lujittaa. Myös sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia asiakassuhteen kehittämiseen. Esimerkiksi tallin kuulumisten kertominen omalla Facebook- tai Instagram –tilillä sopii hyvin älypuhelinten kyllästämille kohderyhmille.

Brändin rakentaminen on systemaattista ja pitkäjänteistä toimintaa. Nykyajan kuluttajat tekevät päätöksiään pitkälti mielikuvien ja omien kokemuksiensa varassa. Siksi myös hevosyrittäjien kannattaa rakentaa omasta yrityksestään yhtenäistä kuvaa ja voittaa osansa asiakkaiden kilpaillusta vapaa-ajasta. 

Haluatko saada lisätietoa oman yrityksesi brändin rakentamisesta? Esimerkiksi sparrauksissa voimme keskustella juuri sinun yrityksesi tavoitteista ja mahdollisuuksista kehittää brändiä ja vahvistaa asiakaskokemusta. Lue lisää sparrauspalvelustamme täältä.

 

 

Käytettyjä lähteitä ja lisälukemista aiheeseen liittyen:

Aaker, J.L. (1997). Dimensions of Brand Personality. Journal of Marketing Research, 34(3), 347-356.

Keller, K.L. (2001). Building Customer-Based Brand Equity. Marketing Management, 10(2), 14-19.

Fournier, J. (1998). Consumers and their brands: Developing relationship theory in consumer research.  Journal of Consumer Research, 24(4), 343-373.

Solja, E. (2017) Let me tell you a story. Consumer responses to company-created brand stories. Hanken School of Economics. Nr 134. Helsinki: Juvenes Print – Suomen

Yliopistopaino Oy

Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Hevosalan kysynnän muutokset 2017 – tutkimus. Julkaisematon.